Muistin juuri, että vietämme muistiviikkoa! Muutama sana siis muistisairaan lääkehoidosta.
Muistisairauden lääkehoito
Muistihäiriö ja muut syyt
Tilapäiset muistihäiriöt ovat tavallisia ja aina ei ole syytä huoleen. Ne voivat johtua esimerkiksi stressistä ja väsymyksestä. Muistiliiton sivuille on koottu hyvää tietoa, milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin.
Muistihäiriöiden ilmaantuessa ensimmäisenä yleensä tehdään kognitiiviset testit, kuten CERAD. Jos tämä antaa aihetta niin aina tulisi olla selvillä, millainen muistisairaus on kyseessä.
Myös toimintakyvylle haitallisten lääkkeiden poissulkeminen on syytä tehdä heti varsinkin monilääkittyjen kohdalla. Itse olen huomannut, että jo pienikin muutos lääkityksessä voi parantaa tilannetta huomattavasti.
Joskus harvoin muistin heikkenemisen syynä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta tai B12-vitamiinin puutos. Nämä asiat on helppo poissulkea, mutta yleensä tarvitaan aivojen kuvantamista.
Tarvittaessa etenevään muistisairauteen aloitetaan lääkitys, joka ylläpitää toimintakykyä pidempään ennen oireiden etenemistä vaikeammaksi dementiaksi.
Alzheimerin tauti
Yleisin muistisairauden muoto on Alzheimer, johon lääkitys useimmiten auttaa parantamalla hermoratojen toimintaa. Lääkkeet estävät tärkeän välittäjäaineen, asetyylikoliinin, liian nopeaa hajoamista aivoissa. Niistä käytetään lyhennelmää AKE estäjä eli asetyylikoliiniesteraasin estäjä. AKE-lääkkeitä on kolme, rivastigmiini, donepetsiili ja galantamiini. Memantiini taas
vähentää liiallista glutamaattivaikutusta aivoissa.
Lääkkeet eivät yleensä paranna muistia vaan hidastavat sairauden etenemistä ja auttavat selviytymään paremmin arjessa. Tämä näkyy yleisen aktiivisuuden, vireyden, keskittymisen ja aloitteellisuuden kohentumisena. Lääkitys tulisi aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta siitä saataisiin paras hyöty.
Muut muistisairaudet ja lääkehoito
Alzheimerin taudin lääkkeet toimivat myös Lewyn kappale -taudissa, mutta korvattavuus lääkkeillä on vain, jos potilaalla on myös Alzheimer. Parkinsonin taudin muistisairauteen on virallinen käyttöaihe yhdellä AKE-lääkkeellä, rivastigmiinilla.
Puhtaasti verisuoniperäisissä vaskulaaridementioissa ns. muistilääkityksellä lääkityksellä ei useinkaan ole tehoa, mutta sekamuotoisessa dementiassa lääkehoitoa usein käytetään ja siitä on hyötyä. Otsa-ohimolohkorappeumissa lääkehoito ei auta.
Muistilääkkeiden käyttö
Lääkkeillä saattaa aina olla haittavaikutuksia kuten vatsavaivoja, joten sopivan lääkityksen ja annoksen etsiminen tulee tehdä rauhassa asteittain. Lääkehaitat saattavat lievittyä käytön myötä. Lääkitystä on hyvä jatkaa jopa loppuelämän ajan, jos siitä ei ilmene häiritseviä haittoja ja sillä saadaan jonkinasteista
hyötyä. Vaikeassakin vaiheessa lääkityksen lopettaminen turhana saattaakin tuoda käytösoireet pinnalle.
Muistilääkkeet otetaan yleensä aamulla, koska ne ovat virkistäviä ja aktivoivia. Näin vältytään myös unettomuuden lisääntymiseltä. Osa lääkkeistä annostellaan kahdesti päivässä. Useimmat näistä lääkkeistä on hyvä ottaa ruoan kanssa, jotta vatsa ei ärsyynny niin helposti.
Muistisairaan käytösoireet
Osalla ihmisistä saattaa muistisairauden myötä tulla käytösoireita, joita joskus joudutaan hoitamaan psyykelääkityksellä. Ensin pitää miettiä, onko syynä esimerkiksi kipu tai muu epämukavuutta aiheuttava tekijä. Myös sopivasta nesteytyksestä tulee huolehtia.
Tärkeintä olisi kuitenkin aina ensin miettiä, voidaanko asia hoitaa lääkkeettömästi. Ihmisen oikeanlainen kohtaaminen ja ajan antaminen auttavat muistisairasta käsittelemään tuntemuksiaan.
On hyvä harkita, aihauttaako potilas vaaraa itselleen tai muille ja pitää mahdollinen tasaava lääkitys tilapäisenä. Tämän tyyppiset lääkkeet aiheuttavat iäkkäälle helposti haittoja.
Lääkkeet voivat heikentää muistia
Alkavien muistiongelmien kohdalla on tärkeää käydä läpi myös kokonaislääkitys. Etenkin iäkkäät muistisairaat hyötyvät kokonaisvaltaisesta arviosta, jolloin samalla otetaan kantaa muihin sairauksiin ja kokonaislääkitykseen (Käypä hoito -suositus potilaalle).
Käytössä olevissa muissa lääkkeissä voi olla sellaisia, jotka estävät muistilääkityksen tehoa tai itsessään pahentavat muistisairaan oireita. Niiden tarve tulee arvioida haittoihin nähden. Osa lääkkeistä vaikuttaa muistiin hyvin harvoin yksinään, mutta usemman lääkkeen yhteiskuorma voikin olla xanax 1mg merkittävästi haitallinen.
Arvioinnin avuksi sopii Lääkehoidon arvointi tai moniammatillinen Lääkehoidon kokonaisarviointi.
Tuloksia
Monilääkitys voi olla tarpeen kunhan se on hallittu. Lääkehoidon järkeistyksellä on saatu hienoja tuloksia myös muistisairaiden kohdalla. Pienetkin muutokset ovat auttaneet iäkästä tunnistamaan taas omaisensa ja osallistumaan päivittäiseen toimintaan. Myös hoitohenkilökunnan tai omaisen on helpompi keskittyä muistisairaan rauhalliseen kohtaamiseen kun hänen omatoimisuutensa ruokailun tai pukeutumisen suhteen on kasvanut. Nämä tulokset tuottavat suurta iloa!
Muistin apuvälineet
Turhien lääkkeiden poistaminen helpottaa myös tärkeiden lääkkeiden ottamisen muistamista ja vähentää lääkitysvirheiden mahdollisuutta.
Muistin tueksi on apukeinoja kuten erilaiset dosetit, lääkekellot, muistutuspalvelut, annosjakelu ja lääkeannostelurobotti. Muistutuksen lisäksi on hyvä tarkistaa lääkkeiden oikeat ottoajat ja -tavat Lääkityksen tarkistuksella. Koneelliseen annosjakeluun siirryttäessä tehdään tarkempi Lääkehoidon arviointi, jotta lääkitys on juuri sinulle sopiva.
Muu hoito
Ennaltaehkäisyn kannalta pidä huolta aivoistasi! Lue lisää Muistiliiton sivuilta!
Noudata myös lääkärin ohjeita esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen hoidosta.
”Välitä muista”
Maria Mäkelä
Lääkehoidon Turva
Farmaseutti LHKA
